joskus ajattelen millaista olisi olla vanha mies?
Istuisin terassilla keinutuolissa yksinäni. Polttelisin piippua.
Katselisin taivaan rannassa lentävää kurkiparvea ja ajattelisin mihin ne nuokin luulee menevänsä? Etelään? 
Piippukin meinaa sammua saatana. Painelen piippuni tulipesää Siiri Armas Kolmisormisella ja kiihdytän imua. 
Sitä imua ei enää paljon ole saatana. Toinen keuhko meni sodassa saatana. Piippu syttyy, jalkaa kutisee.
Mihin ne nuo pilvetkin koko ajan menee? Kiertävät maapalloa, samat pilvet.
Pilvillä on kuulemma oikein nimetkin. On cumulusta, on kerros-, kumpu-, ja hattarapilvee, ja sitten se mitä poltetaan piipussa.
Ei mulla koskaan mitään pilvee oo piipussa ollut. Samaa Jymyä oon polttanu aina saatana.
Toikin muurahainen kiipee mun ukkovarvasta ylös. Antaa sen kiivetä… luulee kapuavansa Sfinksiä ylös. On se sen mielestä niin saman näköinen. Kunhan ei pure.
Niin tai sitten jos vanha nainen? Millaistahan se olisi? Muistelis kiikkustuolissa vanhoja edesmenneitä sulhoja ja kutois sukkaa.
Perkais silakoita ja kuuntelis radiosta Henry Theeliä lauantain toivotuista.
Joskus laittais itsensä hienoksi. Oikein huulipunaa ja hienon leningin päälle. Niin ja tietysti hajuvettä. Muistelisi tansseja Kalastajatorpalla. Niin oli uutena vuotena 1943 sotilaita jonoksi asti pyytämässä tanssimaan. Saatillekin vonkasivat, mutta en ketään huolinut. 
Sellaista se oli nuoruus. 
Tai sitten jos olis vanha hevonen? No nyt saa kyllä riittää. Äiti huutelikin jo syömään.